Vihdoinkin uskalsin aloittaa tämän blogin kirjoittamisen. Vaikka raskaus on
sujunut kaiken aikaa hyvin, on ensimmäisen lapsen kohdalla kaikki niin uutta ja
ihmeellistä. Pelko siitä että jotain tapahtuu, tai että jotain on vialla on
varmasti ihan normaalia, mutta onneksi tämän viikon rakenneultrassa todettiin
kaiken olevan kunnossa. Voin siis vihdoin huokaista helpotuksesta ja todeta,
että ihan pian meillä todella on ikioma pieni vauva! Tähän blogiin ajattelin
koota päiväkirjanomaisesti tuntemuksiani matkan varrelta, joihin voin sitten
myöhemmin palata ja muistella, kuinka odottavan aika oli pitkä, mutta ah niin
antoisa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti